I Torinetia 16.1-13 & Ieremia 3.19 - 4.4

E ARA...... -IA FAAORAHIA TO OUTOU TAIVA

Taiòraa : I Torinetia 16.1-13

Ìrava tumu : 13

"E ara , ia mau päpü i te faaroo , e faataata paari òutou , e faaitoito" .

Te poroì teie ta Pauro e faatae ra i te Ètärëtia i to Törïnëtia . Ia hiò anaèhia , e maha teie tumu parau faufaa roa .

A tahi , e ara , ia haapaò maitaì rätou i te mau òhipa atoà o ta rätou e rave atu , oia hoì , ei òhipa no te faatupu i te here , ei òhipa e ìtehia ai te aroha , ei òhipa no te faatupu i to te Atua hinaaro . Ia haamanaò atoà rä to te Atua mau taata e , e ara ia òre te ino ia ö mai i roto i te òhipa e ravehia ra no te Atua . No te mea , eita te Atua e fëtii i te ìno .

A piti , ia mau päpü i te faaroo . Te mea ta Pauro e faahiti ra i ô nei , ia mau päpü te taata i terä tiàturiraa e , e ora o na i te here o te Atua , te auraa , te tiàturiraa o te taata ta te Atua e hinaaro , ei tiàturiraa rä tei faatae roa i nià i te Atua te tumu o te ora .

A toru , e faataata paari òutou . Te auraa , eere tei te rahi o te matahiti e parauhia ai te tahi taata , e taata paari , tei to na rä faatupuraa i te ora i roto i to na ùtuafare , aore ra i roto i te âmuiraa e i roto i te päroita , te reira te taata paari . Te auraa , e tano te tahi taata âpï ia riro ei taata paari mai te peu te òhipa ta na e rave ra , na te Atua . E te feiä paari hoì , aore ia te feiä matahiti rahi , te vai ra vëtahi te manaò ra rätou e , e paari to rätou , aita rä , mea rüàu noa aita rä i paari .

E a maha , e faaitoito . E tano ia faaau ia Pauro mai te tahi metua ra te huru , no te mea , te taata tei ìte i to na tiàraa metua , o na anaè te faaitoito i ta na mau tamarii , oia hoì , e haapii o na i te tamarii i te peu maitaì , e aò o na i te tamarii ia rave anaè te tamarii i te hape . Te auraa , te faaitoito nei o Pauro ia tätou ia faaea noa i roto i ta te Atua ôpuaraa , ia faaea noa i roto i te ora a te Atua tei faaineinehia no te taata . Te taata tei î i te paari , eita o na e faaruè i te ora a te Atua . No reira , ia vai ä te aroha mau o to tätou fatu ra o ietu Metia . AMENE.

Taiòraa : Ieremia 3.19 - 4.4

Ìrava tumu : 22

"E hoì mai e te mau tamarii täiva e, ia faaorahia e au to òutou täiva..."

E reo teie no te Atua i nià ia Ieremia i te faaararaa i te nünaa Ìteraèra i te huru ètaèta o to râtou àau , tei türaì ia rätou i te faaruèraa i te tumu o to rätou ora . E teie te reo o te Atua , E hoì mai e te mau tamarii täiva e, ia faaorahia e au to òutou täiva .

Te manaò rahi ta te Atua e hinaaro nei e faaìte nä roto i to na tävini ia Ieremia , o te parau ia o to te tamarii Ìteraèra täivaraa i te Atua . E ua riro teie parau no te täivaraa i te Atua , mai te tahi hinere e täpeà ra i te ôpani , e tano ai i teie nünaa i te ìriti i te ùputa o te hinaaro o te Atua .

E aha rä te täiva . Te tumu rahi o te täiva , o te faatau ia . Te täiva , to te taata ia haapaeraa i te faatupu i te hinaaro o te Atua . Te täiva , e mauhaa atoà te reira ta te taata e faaòhipa ra no te faataupupu te tere-maitaì-raa no te tahi täpura òhipa .

Te auraa , i roto i te täviniraa i te Atua , mea tïtauhia i te taata ia haapae i terä maì , no te mea , e maì te reira e roaa i te taata i te faatupu i te taime ihoâ e hinaaro ai o na . Areà no te Atua , te hinaaro mai ra ia ihoì te taata ia na ra , te auraa , e haapae i te taiva faahou i te Atua , te râveà atoà te reira e ìte ai te taata i te hinaaro o te Atua .

Te hinaaroraa i te Atua , o te hoìraa ia ia na ra , e te ìmiraa i te räveà ia matara te mau taura atoà e natinati nei i to tätou tiàturiraa i te Atua , te tahitahiraa i te mau mea atoà e turu nei i te paruparu , e ta te paruparu hoì e faatupu mai , o te täiva ia . Tahitahi i te mau mea atoà e faareru nei i to tätou märamarama , ia riro ei râveà e ìte ai tätou i te faufaa o te here o te Metua i ta na mau tamarii , te here o te Atua i te taata .

E hoì i te Atua ra , a tirä i te pühapa faahou i roto i te täiva . A hiò na tätou i te tahi tamarii ia haùti anaè i te pöpö . Ia tâìri o na i ta na pöpö i raro , e pee te pöpö i nià , ia taora o na i ta na pöpö i nià , e topa mai ihoä te pöpö i raro . Te auraa i nià ia ta tâtou parau , teie ia . Ia ìmi òe i te taata , te Atua ta òe e fârerei , ia ìmi òe i te Atua ra , te taata ta òe e fârerei .

Te auraa , ia òre ta tâtou ìmiraa i te Atua ia faahoì ia tätou i roto i te taata , no te faaìteraa e , te parau mai ra te Atua e faaea i te täiva , e riro e , ua hape tätou , e ia òre hoì ta tâtou ìmiraa i te taata ia heheu mai i te aroha o te Atua , tei roto atoà ia tätou i te hape e te haavare , no te mea i reira ra , te mono ra ia tätou i te Atua .

Eita te parau a te Atua e haapohe i te taata , eita e faatià i te parau-tià-òre , eita e mauruuru ia pärahi noa te taata i roto i te mauiui e te autä . Te parau a te Atua , e tatara ia i te fifi o te taata , e faaora , e faaòaòa , e faatiàmä , e faaòre i te riàrià e te taiä . No reira tâua e te nünaa , a faariro i to tâua oraraa ei râveà no te faaìteraa e , ua hitihia tâua e te mâramarama no te aroha o te Atua , a faariro ia tâua ei nünaa tei färii i teie piiraa i ta te Atua e , E hoì mai e te mau tamarii täiva e, ia faaorahia e au to òutou täiva .

No te mea , ia faatupu tâtou i te parau tià a te Atua e to na hinaaro , ua färii ia tâtou i te here o te Atua Metua , e te here hoì o ta na Tamaiti . Aita atu e mea faufaa ta teie parau e haapii mai ra ia tätou , maoti rä , te Atua te metua o te taata , e aita e ora e roaa i te taata ia pärahi noa i roto i te täivai , e hoì rä ia na ra , ua ineine te Atua i te faaora i to tätou täiva .
IA ORA NA.